Merkityksellisyydestä ja flow'sta eli työn imusta

25.08.2021

Kirjoittaja: Johanna Kivinen

Työelämässä on tärkeää kokea merkityksellisyyttä, sitä että omalla työllä ja päivästä työhön käytetyillä tunneilla on oikeasti väliä ja vaikutusta. Parhaimmillaan merkityksellinen työ tekee koko elämästä merkityksellisemmän. Jokaiselle meistä on tärkeää saada kokemus siitä, että työllä on jokin tarkoitus.

Merkityksellisyyttä voi löytää havainnomalla kokemuksia ja asioita, jotka tuottavat myönteisiä tuntemuksia. Merkityksellisyyden kokemus syntyy usein itselle tärkeiden asioiden ja arvojen totetutumisesta, sekä vahvuuksien tunnistamisesta ja työstä, jossa vahvuuksia pääsee hyödyntämään.

Merkityksellisten asioiden, sekä kokemuksen löytäminen vaatii myös usein työskentelyä itsetuntemuksen kanssa, sen kanssa mikä on aidosti itselle tärkeää ja mitkä ovat ehkä vain ulkoapäin napattuja uskomuksia, tai yhteiskunnallisia odotuksia. Merkityksellisyyden tunne syntyy usein myös siitä, miten toimi suhteessa muihin ja onko työllä myös muille merkitystä ja vaikutusta. Suora palaute on useimmille tärkeää. On myös hyvä kiinnittä huomiota siihen, että yritykset ja yhteisöt kirkastavat arvojaan ja toimivat arvopohjaisesti, on tärkeää ymmärtää minkä eteen yhdessä ja erikseen töitä tehdään ja miksi.

Vahvuudet osana merkityksellisyyden kokemusta


Vahvuuksiin ja merkityksellisyyden kokemukseen on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota myös esimerkiksi työuupumusta hoidettaessa ja ennalta ehkäistäessä. Pelkkä sairausloma tai työpaikan vaihtaminen ojasta allikkoon samanlaisiin tehtäviin ei ratkaise ongelmia, jos ihminen ei pääse työskentelemään työn imussa. Työn imua ei tarvitse kokea koko ajan, mutta niitä on hyvä olla useita pieniä hetkiä jopa päivittäin. Sellaisia hetkiä, kun voi todeta itselleen, että: "tämä on mun juttu". 

Myös johtamisessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että työntekijöillä on mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiaan työtehtävissään. Positiivinen johtaminen uskoo ihmiseen ja haluaa tukea ihmisen vahvuuksien löytämistä, se myös uskoo ihmisen mahdollisuuksiin.

Vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen luo positiivisia tunnekokemuksia, joilla on yksilön elämänlaatua parantavia vaikutuksia niin työssä kuin arjessa. Vahvuuksista puhuttaessa ollaan käytännössä lähellä ihmisen kaikkein tärkeimpiä asioita.

Työn Flow


Psykologian professori Martin Seligman kirjoittaa Aito onnellisuus (2008, 200) kirjassaan, että työtyyväisyyden maksimoimiseksi työssä tulee, mieluiten jopa päivittäin, päästä hyödyntämään ominaisvahvuuksia. Seligman ennustaa, että yhtiöt, jotka edistävät työntekijöidensä flow-tilaa ohittavat yhtiöt, jotka luottavat rahapalkkioihin

Flow-tilalle eli työn imulle on ominaista uppoutuminen, ajantajun menetys, virittyneisyys ja tunne siitä, että asiat sujuvat. Flow on tila, jossa on toisaalta haastetta ja toisaalta kokemusta siitä, että haasteeseen pystyy vastaamaan, tämän vuoksi vahvuusajattelu on tärkeää Flow-kokemuksen saamiseksi. Mielestäni vahvuuksien käyttäminen vahvistaa myös minäpystyvyyden kokemusta. Vahvuuksiemme tunnistaminen auttaa meitä myös tunnistamaan kutsumuksiamme, kutsumusta vastaavat työtehtävät taas puolestaan tuottavat flow-kokemuksia.

Mutta miten sitten saada aikaan flow-kokemuksia? Siitä kertoo luovuuden, subjektiivisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tutkimuksistaan tunnettu psykologi Mihaly Csikszentmihayli kirjassaan Flow, Elämän virta (2005) tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Csikszentmihayli tuo kirjassaan useamman kerran esiin näkemyksen siitä, että flow syntyy taitoja vaativassa haasteellisessa toiminnassa silloin, kun taidot ja haasteen taso ovat tasapainossa. Tehtävä ei saa olla liian helppo tai liian vaikea. Tehtävään tulee myös aina olla sisällytettynä jokin tavoite. 

Päivittäisen työn tekemisen on tunnuttava palkitsevalta. Tekemisellä on oltava arvoa juuri myös tekemisen hetkessä, eikä pelkästään tulevaisuudessa. Flow on tila, joka on jokaisen tavoitettavissa, kun opimme asettamaan itsellemme sopivia haasteita ja tavoitteita.

Seligman kehoittaa Flow-kokemuksen ja syventymisen saamiseksi tunnistamaan omat ominaisvahvuudet, sekä valitsemaan työn, jossa näitä pääsee käyttämään, tai muokkaamaan nykyisen työ sellaiseksi, jossa vahvuuksia pääsee käyttämään. Työnantajia Seligman (2008, 212) kehoittaa valitsemaan työntekijöitä, joiden ominaisvahvuudet vastaavat työtehtäviä ja antamaan työntekijöille valtaa muokata työtä tavotteiden rajoissa.

 Jotta omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan voi  oppia tunnistamaan ja hyödyntämään, on tärkeää, että siihen saa riittävää  apua ja tukea, esimerkiksi valmennusta tai muuta yksilöllistä voimavarakeskeistä ohjausta.